Jos joskus itsensä valtaisi tunne joka kertoisi tällaista: "Et ole ollenkaan vaarallinen, vaan täysin harmiton.". Ja jos silloin kokee sisässään tuon lauseen vastenmieliseksi, niin kannattaa mennä kuvaamaan mainosta lentokentälle. Tunsin tänään olevani yhteiskunnan vihollinen numero kaksi (varmasti on joku pahempi!). Ruumiintarkastus suoritettiin kolme kertaa ja joka kerralla koettelemus oli edellistä tukalampi. Kuvauskamppeet piti läpivalaista ja melkein jokaisen osan tarkoitus piti selittää erikseen, paitsi pyykkipoikien, sen tarkoituksen taisivat tietää. Paitsi eivät varmaan tietäneet, etten alkanut pyykkiä niillä kuivaamaan kuitenkaan. Onneksi kuitenkin saatiin kuvattua tarvitsemamme materiaalit ja päästiin paikasta uloskin ilman sisäisiä tutkimuksia tai ruumiillisia kidutuksia.
Ainolanpuistossa oli leppoisampaa kuvata. Sade lakkasi juuri meidän kuvaussession ajaksi ja oli kivan näköistä kun syksy oli jo alkanut värittää puiden lehtiä.
Tuolla polun pätkällä kuvailtiin.
Soi: Eddie Vedder - Guaranteed
Pohjoisen kuvausreissuilla työkaverini soitti minulle Eddie Vedderin Into The Wild -levyä ja tykästyin. Musiikki toimi hyvin siellä jylhissä maisemissa. Ilokseni huomasin, että toimiipa se täällä kaupungissakin.
ps: Ei minua vallannut tuon postauksen alun kaltainen tunne. Minun vain piti mennä kuvaamaan.
2 kommenttia:
Kai sää selitit, että minulla on täällä laukussa HAULIKKO? Ja että aiot osotella sillä ihmisiä?
Olis voinut lisäksi melkein huutaakki. Varmaan ois vielä kivempaa kohtelua saanut. "LADATTUKKI TÄMÄ ON!".
Lähetä kommentti