All others are number two, or lower." Niimpä niin. Melekoisen leppoisaa tämä koulunkäynti, pakko myöntää. Kuluvalla viikolla olen käynyt koulussa kerran, ruokailemassa. Ei vain ole kursseja tällähetkellä johtuen ensimmäisen vuoden saavutuksista. Ja millekkä se ensiviikko näyttääkään? Katsotaampas... (muka yllättyneenä) Ohhoh, tyhjää täynnähän tuo on, kuinkas muuten. Toki on kivaa ku ei tarvi koulusa käydä ja sain tälleviikolle syysloman ikäänkuin "takautuvana" vaan kyllä siinä tulee tekemisen puutekin kohtaloksi. Myönnän nyt kuitenkin.. On mulla yks tunti koulua ensiviikolla, hurjaa moinen.
Talavi tuli sitte tännekkin. Teiden tämänhetkisestä tilasta voisi melkein suorraan verrannollistaa, että kuolema on lähellä, senverran on liukasta ajella tuolla nuilla mun "sisäänajetuilla" kitkoilla. Liikkeelle lähteminen on turhautuneisuuden multihuipentuma koska renkaat sutivat tyhjää ikäänkuin tajuamatta, että siihen jäähän olisi hyvä saada jonkinlainen ote ja tehda esteetön eteneminen mahdolliseks. Vaan ei niin ei, suditaan sitten. Vaan miten ne mutkat? Niitähän on suomenkin teille siunattu useampia, toinen toistaan liukkaampia. Haapavesi-Pulkkila väli pahimpina päivinä talvella tietää minulle varmaa kuolemaa. Vaan eihän se huono keli välttämättä osu kohtalle edes. Eihän venäläisessäkään ruletissa aina henki mene.
En aio kirjoitta koulujutuista tähän, rästissä on hommia ja paljon olen tehnyt. Muuta en sano..
Viikonloppuna olisi tarkoitus lähteä yhden ihanan kanssa käymään tämän siskon luona oulussa. Kuulemma pitää käydä myös syömässä kiinalaisessa friteerattuja banaaneita :D Kuulemma maailman parhaita, but I have my doubts. Leppoinen reissu toivottavasti tiedossa.
Meillä täällä kulkee pihalla joku rötöstelijä ja pahantahtoinen ihminen, liekkö ihan hulttio tapaus ja roskasakkia. Tarkoitus on valvoa suht pitkään ja jos rötöstelijä viimeöiseen tapaan tulee ulko-ovea ryskyttämään niin menen kysymään, että mistä kiikastaa.
Sellaista tälläkertaa. Over and out.
Soi ja raikaa: Ten Masked Men - Blue
Lainattua: "Leivon korppusäkki 3kg (2,97/kg) skorpor - 8.90 säkki."
Lanattu: Vanaha Halapa-Hallin mainos.
perjantai 16. marraskuuta 2007
keskiviikko 7. marraskuuta 2007
"Hampaat kalisi...
...mutta kautta sielunvihollisen ne ei kalisseet mun suussa vaan vaunun lattialla." Hetkeen en ole kirjoittanut mutta pysyköön tapana nuo typerät ja mihinkään liittymättömät tekstin avvaukset ja otsikoinnit. Koulusa menee lujaa mutta maantiellä ei niinkään enää. Myin punaisen rakettini ja ostin japanin mersun tilalle. Parempi muutoin kaikin puolin muttei niin nopea.
Saksan reissu on nyt aikalailla täysin varma, pitäisi jaksaa vain erinäisiä lappusia kirjoitella ja täytellä, että se sitten varmasti konkretisoituisi se reissu. Vähän on meinannut nuo tehtävät jäähä toissijasiksi vaan ku myöhäsä palautan ja opettajalle hymyä väläytän niin olen selvinny. Kaikenlaista muutakin kivaa on koulun saralla tapahtunut. Nyt tulevana viikonloppuna ja ensiviikon alussa muunmuassa kuvailen dokumenttia eräästä kaveristani tuolla oulussa ja lähimaastossa.
Äsken oli mielessä kaikkea hienoa mistä olisin kirjoittanut vaan tässä koetin polttaa levyä ja se kusi niin iski semmonen raivo, että mieleen juolahti hetkittäisesti kaikki mahdolliset kirosanat ja tavat hajoittaa kannettavani joten ne kirjoitusideat katosivat jonnekkin. Leijuvat varmaan avaruudessa nanopartikkeleina ja tarrautuvat meteoreihin joissa elävät loisina tuhansia vuosia jonka jälkeen ne paiskautuvat maan ilmakehään ja palavat poroksi tai putoavat jonkun maaviljelijän pellolle josta sitten pikkukylän paikallislehti repii suuria otsikoita jotta kyläläisillä olisi shellin (maksettu mainos) baarissa muutakin juteltavaa kuin sää (mää ei jäänyt pois rasistisistä syistä vaan asiaankuulumattomuuden vuoksi).
Pihala sattaa lunta, aamulla saattaapi olla luikasta ajella autolla. Nastojahan minulla ei ole renkaissa, kitkarenkailla ajattelin koettaa näin aluksi, että josko selviäisin.
Huomenna muuten saattaapi olla taas viimeinen etappi minun elämäsä. Ellei stressinsietokyky ole parantunut. Meillä on taas kuvaushommia jossa olen tuottajana ja toivottavasti tälläkertaa ei ole niin uusavutonta porukkaa kuvausporukassa kuin viimeksi. Tuottajan roolissa mun vastuulla on koota porukka jolla PITÄISI olla valmiudet toimia itsenäisesti annetussa hommassa... Ja vitut :D Viimeksi oli ainakin ihan hirveää huomata, että luokkatoverit joilla taidot ovat lähtökohtaisesti samaa tasoa kuin itselläni joutuivat kyselemään yksinkertaisistakin asioista neuvoa, ja siis ihan kaikesta vielä. Ihan kuin olisi ollut esikoulussa. Tyyliin: "Hei, kun mun tehtävä on syödä nytten niin laitanko ruokaa suuhun vai miten." "Kyllä joo, laitat suuhun pureskelet tarpeeksi ja sitten nielaiset jonka jälkeen harjoitat toistoa. Lopulta ruoka loppuu ja voit lopettaa tekemisen.". Samaan tyyliin siis jokainen kyseli jokaisesta johdosta. Ai niin joo. Kuvattava kohde on Pete "se kasvoista kuollut aave" Seppälä, mennyt idolitähti. Pete puhuu meille hyvistä tavoista ja laulaa luikauttaa.
Alakopa masetaan tuo Pete. En kirjota tälläerää muuta, odotellaan sitä meteoria saapuvaksi.
Soi ja raikaa: E75 - We Know
Lainaus: "Näytät pelottavalta tytöltä"
Lainattu: Kommentti minusta
Saksan reissu on nyt aikalailla täysin varma, pitäisi jaksaa vain erinäisiä lappusia kirjoitella ja täytellä, että se sitten varmasti konkretisoituisi se reissu. Vähän on meinannut nuo tehtävät jäähä toissijasiksi vaan ku myöhäsä palautan ja opettajalle hymyä väläytän niin olen selvinny. Kaikenlaista muutakin kivaa on koulun saralla tapahtunut. Nyt tulevana viikonloppuna ja ensiviikon alussa muunmuassa kuvailen dokumenttia eräästä kaveristani tuolla oulussa ja lähimaastossa.
Äsken oli mielessä kaikkea hienoa mistä olisin kirjoittanut vaan tässä koetin polttaa levyä ja se kusi niin iski semmonen raivo, että mieleen juolahti hetkittäisesti kaikki mahdolliset kirosanat ja tavat hajoittaa kannettavani joten ne kirjoitusideat katosivat jonnekkin. Leijuvat varmaan avaruudessa nanopartikkeleina ja tarrautuvat meteoreihin joissa elävät loisina tuhansia vuosia jonka jälkeen ne paiskautuvat maan ilmakehään ja palavat poroksi tai putoavat jonkun maaviljelijän pellolle josta sitten pikkukylän paikallislehti repii suuria otsikoita jotta kyläläisillä olisi shellin (maksettu mainos) baarissa muutakin juteltavaa kuin sää (mää ei jäänyt pois rasistisistä syistä vaan asiaankuulumattomuuden vuoksi).
Pihala sattaa lunta, aamulla saattaapi olla luikasta ajella autolla. Nastojahan minulla ei ole renkaissa, kitkarenkailla ajattelin koettaa näin aluksi, että josko selviäisin.
Huomenna muuten saattaapi olla taas viimeinen etappi minun elämäsä. Ellei stressinsietokyky ole parantunut. Meillä on taas kuvaushommia jossa olen tuottajana ja toivottavasti tälläkertaa ei ole niin uusavutonta porukkaa kuvausporukassa kuin viimeksi. Tuottajan roolissa mun vastuulla on koota porukka jolla PITÄISI olla valmiudet toimia itsenäisesti annetussa hommassa... Ja vitut :D Viimeksi oli ainakin ihan hirveää huomata, että luokkatoverit joilla taidot ovat lähtökohtaisesti samaa tasoa kuin itselläni joutuivat kyselemään yksinkertaisistakin asioista neuvoa, ja siis ihan kaikesta vielä. Ihan kuin olisi ollut esikoulussa. Tyyliin: "Hei, kun mun tehtävä on syödä nytten niin laitanko ruokaa suuhun vai miten." "Kyllä joo, laitat suuhun pureskelet tarpeeksi ja sitten nielaiset jonka jälkeen harjoitat toistoa. Lopulta ruoka loppuu ja voit lopettaa tekemisen.". Samaan tyyliin siis jokainen kyseli jokaisesta johdosta. Ai niin joo. Kuvattava kohde on Pete "se kasvoista kuollut aave" Seppälä, mennyt idolitähti. Pete puhuu meille hyvistä tavoista ja laulaa luikauttaa.
Alakopa masetaan tuo Pete. En kirjota tälläerää muuta, odotellaan sitä meteoria saapuvaksi.
Soi ja raikaa: E75 - We Know
Lainaus: "Näytät pelottavalta tytöltä"
Lainattu: Kommentti minusta
lauantai 22. syyskuuta 2007
Haavoittuneen, pienen miehen askeleet...
...ne kuljettaa vaikka ei jaksa. Niin kulettaa, läpi tämän tylsän viikonlopun. Hekumoin ajatuksella, että saisin ylhäässä yksinäisyydessä vietellä viikonloppuni täällä kotosalla vaan kaipaan kuitenki ihmisiä ympärille. Eilen oli hauskaa käyä piipahtamassa Jarin luona limingassa, katsottiin muunmuassa eräs hieno elokuva. Kinasteltiin myös säpinöistämme, joita Jarilla on enemmän.
Minä sitten lähden saksaan ensi maaliskuussa. Ilmeisesti menen sinne kolmeksi viikoksi kuvaamaan jotain saksalaista saippuasarjaa. Kuullostaa vähintään hauskalta.
Onneksi ei tarvi vielä huomenna mennä takaisin haapavedelle. Mennään koulun kanssa johonkin elokuva festareille maanantaina niin ajattelin hipsiä sinne täältä kotoa suoraa. Toivottavasti siellä on hyviä pätkiä jotka herättäisi jonkulaisia tunteita (jotain joka saisi toteamaan, että leffahan toimii).
Ilimat alakaa viilennee ja puut alakaa jo ollee meleko keltasia, eli ihan mahtavaa. Pihalle ko menee ja on semmonen viileä ilma niin sitä piristyy heti erilailla. Ja onhan se helvetin kaunista kun puut on keltasia. Syksy on mahtavaa aikaa, tekisi mieli vain samoilla tuolla ja imea itteensä inspiraatiota luonnosta ja tästä ilmasta.
Meni melkein jo liian imeläksi vetistelyksi tuo. Lopettelen tältäerää etten mittää yltiöpäistä paskaa kirjoita.
Soi ja raikaa: Soulstab - The Uuh Aah Dialog
En lainaile nytte mittää.
Minä sitten lähden saksaan ensi maaliskuussa. Ilmeisesti menen sinne kolmeksi viikoksi kuvaamaan jotain saksalaista saippuasarjaa. Kuullostaa vähintään hauskalta.
Onneksi ei tarvi vielä huomenna mennä takaisin haapavedelle. Mennään koulun kanssa johonkin elokuva festareille maanantaina niin ajattelin hipsiä sinne täältä kotoa suoraa. Toivottavasti siellä on hyviä pätkiä jotka herättäisi jonkulaisia tunteita (jotain joka saisi toteamaan, että leffahan toimii).
Ilimat alakaa viilennee ja puut alakaa jo ollee meleko keltasia, eli ihan mahtavaa. Pihalle ko menee ja on semmonen viileä ilma niin sitä piristyy heti erilailla. Ja onhan se helvetin kaunista kun puut on keltasia. Syksy on mahtavaa aikaa, tekisi mieli vain samoilla tuolla ja imea itteensä inspiraatiota luonnosta ja tästä ilmasta.
Meni melkein jo liian imeläksi vetistelyksi tuo. Lopettelen tältäerää etten mittää yltiöpäistä paskaa kirjoita.
Soi ja raikaa: Soulstab - The Uuh Aah Dialog
En lainaile nytte mittää.
torstai 13. syyskuuta 2007
Open up, coconut.
Tästähän sitä jo M.A Numminenkin veisaili Pedron kanssa melkoisen realistisesti eläimiä imitoivissa puvuissaan. He vain kysyivät, otsikosta poiketen, että "kuinka?". Niin, kookospähkinän avaaminen, avaan pääni. En silti fyysisesti sitä tee, ei vielä oikeen kerkeäsi kuollakkaan. Avvaan siis ajatuksia taas ja kirjoittelen tänne.
Ekana voisin mainita tuosta juomattomuudesta... Niin, helposti olen ollut ilman, ei ole vielä kertaakaan tehnyt mieli juoda. Vaan eihän tässä kauaa ole mennytkään. Silti olen erittäin optimistinen sen suhteen, etten enää retkahda.
Kirjoittelen tätä tekstiä auvoisasta paikasta, eiku jaa.. Olenkin kotonani tyrnävällä, auvoisasta ei tietoakaan. Ei täällä sinänsä ole mitään vialla vaan ei täällä mitään mieltäylentävän hohdokastakaan ole. Aika vain matelee kun sitä miettii, perseellään istuen, että helvettiäkös tässä. Tekemistä ei ole nimeksikään (ja mun nimessähän on vaan 4 kirjainta. Joillakin on siis vielä vaikeampaa). Otin mukaan pari leffaa mutta alkoi masentamaan koska olen vienyt opistolle isomman televisioni ja tämän kotona sijaitsevan katsominen ei tunnu miltään. Ihan kuin katsoisi kännykän näyttöä, melkein yhtä pieni tuo on. Onneksi on sentäs tietokone, sohva ja nojatuoli (unohtamatta ihanaa maitoa jääkaapissa).
Meikä saattaa lähtiä muute saksaan ens maaliskuusa. Ihan heitin tälläsen välikommentin tänne. Tää ei oo yhtää varmaa vaa niin ne opettajat vähä uhittelivat, että sinne pitäisi mennä, cool.
Viikonloppu edessä, eikä ole mitään tekemistä. Pikkusiskokin kuulemma lähtee Kalajoelle joten ei kerkeä laittelemaan minulle rastoja (kyllä, laitan ne suuresta vastustuksesta huolimatta). Ouluunkaan en välttämättä uskalla lähteä sillä siellä menee rahaa tuhottomasti kun kuitenkin sortuu osteleen leffoja ja meneen kavereille ja sitten sitä menee kuitenkin johonkin känkkyläänkin (pizzeria) ja niin edelleen.
Jotenkin tekisi mieli kirjoitella jottai tosi syävällistä tekstiä tänne tai jotain tunteikasta. Mutta en minä vain kehtaa. Ei täällä välttämättä käy edes ketään vaan en silti uskalla moiseen ruveta.
Soi ja raikaa: Betrayal - Rejected
Veisusta lainattua: Sometimes life sucks, sometimes it kicks you in the.... HEAD!
Ekana voisin mainita tuosta juomattomuudesta... Niin, helposti olen ollut ilman, ei ole vielä kertaakaan tehnyt mieli juoda. Vaan eihän tässä kauaa ole mennytkään. Silti olen erittäin optimistinen sen suhteen, etten enää retkahda.
Kirjoittelen tätä tekstiä auvoisasta paikasta, eiku jaa.. Olenkin kotonani tyrnävällä, auvoisasta ei tietoakaan. Ei täällä sinänsä ole mitään vialla vaan ei täällä mitään mieltäylentävän hohdokastakaan ole. Aika vain matelee kun sitä miettii, perseellään istuen, että helvettiäkös tässä. Tekemistä ei ole nimeksikään (ja mun nimessähän on vaan 4 kirjainta. Joillakin on siis vielä vaikeampaa). Otin mukaan pari leffaa mutta alkoi masentamaan koska olen vienyt opistolle isomman televisioni ja tämän kotona sijaitsevan katsominen ei tunnu miltään. Ihan kuin katsoisi kännykän näyttöä, melkein yhtä pieni tuo on. Onneksi on sentäs tietokone, sohva ja nojatuoli (unohtamatta ihanaa maitoa jääkaapissa).
Meikä saattaa lähtiä muute saksaan ens maaliskuusa. Ihan heitin tälläsen välikommentin tänne. Tää ei oo yhtää varmaa vaa niin ne opettajat vähä uhittelivat, että sinne pitäisi mennä, cool.
Viikonloppu edessä, eikä ole mitään tekemistä. Pikkusiskokin kuulemma lähtee Kalajoelle joten ei kerkeä laittelemaan minulle rastoja (kyllä, laitan ne suuresta vastustuksesta huolimatta). Ouluunkaan en välttämättä uskalla lähteä sillä siellä menee rahaa tuhottomasti kun kuitenkin sortuu osteleen leffoja ja meneen kavereille ja sitten sitä menee kuitenkin johonkin känkkyläänkin (pizzeria) ja niin edelleen.
Jotenkin tekisi mieli kirjoitella jottai tosi syävällistä tekstiä tänne tai jotain tunteikasta. Mutta en minä vain kehtaa. Ei täällä välttämättä käy edes ketään vaan en silti uskalla moiseen ruveta.
Soi ja raikaa: Betrayal - Rejected
Veisusta lainattua: Sometimes life sucks, sometimes it kicks you in the.... HEAD!
sunnuntai 2. syyskuuta 2007
Hei hulinaa!
Olisikin hulinaa. Viettelen viikonloppua täällä Haapavedellä ja tekemisestä ei ole pulaa, eiku jaa, siitä nimenomaan onkin pulaa. Eilinen meni ihan huomaamatta ohi ja ainoa hyödyllinen teko oli astioiden tiskaaminen. Muuten päivä menikin koneella istuessa ja telkkaria katsoessa. Tänään varmaan menee samaan tahtiin tämä päivä.
Juomattomuus on pitänyt ja toissapäivänä olikin siitä jo koettelemus kun täällä oli bileet. Ei koko illan aikana tehnyt kertaakaan mieli juoda. Joinkin vettä koko illan ja olin menossa mukana. Hyvältä vaikuttaa siis sen suhteen. Minua sanottiin suloiseksi pandaksi. Tiedä sitten oliko vittuilua vai ei.
Ensi viikonloppu ja sitä seuraavakin menee sitten kotosalla. On muutamia velvotteita jotka täytyy käydä hoitamassa. Sen jälkeen voinkin taas opistolla asustaa pitkiä pätkiä. Pitänee kysellä, josko Jari olisi Limingassa niin ehkä voisimme käydä oulussa pyörähtämässä. Toki tarjoaisin autokyydit niin ei tarvisi busilla kurvailla.
Kirjoittelin nytkin vain, että menisi aika siihen asti, että keihäs finaali alkaisi telkkarissa. Ja nyt se alkaakin.
Palaillaan.
Soi ja raikaa: Quit Your Dayjob – Pissing On a Panda
Lainaus biisistä: It's cool pissing on a panda, really cool pissing on a panda.
Ratkiriemukas veisu vaikkei nyt itsellä olekaan mielihaluja pandan päälle kuseksimisesta.
Juomattomuus on pitänyt ja toissapäivänä olikin siitä jo koettelemus kun täällä oli bileet. Ei koko illan aikana tehnyt kertaakaan mieli juoda. Joinkin vettä koko illan ja olin menossa mukana. Hyvältä vaikuttaa siis sen suhteen. Minua sanottiin suloiseksi pandaksi. Tiedä sitten oliko vittuilua vai ei.
Ensi viikonloppu ja sitä seuraavakin menee sitten kotosalla. On muutamia velvotteita jotka täytyy käydä hoitamassa. Sen jälkeen voinkin taas opistolla asustaa pitkiä pätkiä. Pitänee kysellä, josko Jari olisi Limingassa niin ehkä voisimme käydä oulussa pyörähtämässä. Toki tarjoaisin autokyydit niin ei tarvisi busilla kurvailla.
Kirjoittelin nytkin vain, että menisi aika siihen asti, että keihäs finaali alkaisi telkkarissa. Ja nyt se alkaakin.
Palaillaan.
Soi ja raikaa: Quit Your Dayjob – Pissing On a Panda
Lainaus biisistä: It's cool pissing on a panda, really cool pissing on a panda.
Ratkiriemukas veisu vaikkei nyt itsellä olekaan mielihaluja pandan päälle kuseksimisesta.
tiistai 28. elokuuta 2007
To salve and salve not
Salvata ja ei salvata... Siis tuo otsikko joka ei sinällään liity mitenkään mihinkään. Vain sen verran, että se sattuu tuossa töllön ruudussa olemaan kun kohta lähtee pyörimään jakso Ren & Stimpy nimistä huttua. "Ilta-saduksi" se vain siellä naurattaa. Empä ole tänne mitään aikoihin kirjottanut kun ei mitään ole koko kesänä sattunut. Nyt sitten koulu alkoi ja pitäisi varmaan jotain alkaa tapahtumaan.
Ei ehkä pitäisi tänne alkaa tästä mainitsemaan mutta ajattelimpa nyt lopettaa alkoholin käytön, toistaiseksi. Se miksi tänne en välttämättä olisi tahtonut asiasta kirjoittaa johtuu siitä, että tässä alussa on suuri vaara ratkeamiselle. Vaan nyt aluksi tarkoitus olla kuukausi ilman alkoholia. Jos onnistuu ja ei tee pahaa niin sitten pitemmän aikaa.
Koulua tässä tullut viikko taaplailtua. Perus meininkiä. Jatkui siitä mihin viimevuonna jäätiin. Koko ajan jossain on kauheita bileitä ja porukka on entistä sisäsiittoisempaa. Jokapaikassa kaikki kutevat ja kaikilla on joku kainalossa, melkein. Yksinäisen suden elämä on joskus rankkaa. Mutten jaksa moisesta asiasta masentua hetkeksikään.
Kirjoittelin tässä tätä tekstiä vain odotellessani tuon piirretyn käynnistymistä.
Nyt kun koulu on alkanut niin tällekkin blogille siunaantuu aikaa ja kirjoittelen tänne vähän useammin.
Ei soi musiikki kun on yö.
Lainattua. "Täällä on ihan homona marjoja!"
Lainattu: Míro 6v
Ei ehkä pitäisi tänne alkaa tästä mainitsemaan mutta ajattelimpa nyt lopettaa alkoholin käytön, toistaiseksi. Se miksi tänne en välttämättä olisi tahtonut asiasta kirjoittaa johtuu siitä, että tässä alussa on suuri vaara ratkeamiselle. Vaan nyt aluksi tarkoitus olla kuukausi ilman alkoholia. Jos onnistuu ja ei tee pahaa niin sitten pitemmän aikaa.
Koulua tässä tullut viikko taaplailtua. Perus meininkiä. Jatkui siitä mihin viimevuonna jäätiin. Koko ajan jossain on kauheita bileitä ja porukka on entistä sisäsiittoisempaa. Jokapaikassa kaikki kutevat ja kaikilla on joku kainalossa, melkein. Yksinäisen suden elämä on joskus rankkaa. Mutten jaksa moisesta asiasta masentua hetkeksikään.
Kirjoittelin tässä tätä tekstiä vain odotellessani tuon piirretyn käynnistymistä.
Nyt kun koulu on alkanut niin tällekkin blogille siunaantuu aikaa ja kirjoittelen tänne vähän useammin.
Ei soi musiikki kun on yö.
Lainattua. "Täällä on ihan homona marjoja!"
Lainattu: Míro 6v
torstai 12. heinäkuuta 2007
-Kuulenko harhoja vai näenkö näkyjä. Ei helvetti! Mikä se oli? Tuokin tuossa vain tivaa vaustausta. Helvetin pygmi, ei tiedä etten kuullut hänen esittämää kysymystä nähdessäni samalla sen mitä näin. Luoja... Olenko töissä. Miten helvetissä? Kaikki on kuin unitilasta. Olenko helvetti oikesasti tässä hihnalla ja iskikö se salama tuonne pihaan vai ei. Ja mitä tuo yksi minusta tahtoo. Voi luoja. Olen kusessa. Katson häntä vain silmiin, nyökkään ja jatkan töitä. Kaikki hyvin... Toistaiseksi.
Tuollaisia tuntemuksia oli töissä yhessä välissä. En olekaan kirjoitellu tänne vähään aikaan ja se johtuu ihan siitä, etten ole jaksanut. Eipä sillä. Ei ole paljoa kerrottavaakaan. Folkit on kaukana takana ja "lomani" jatkui normaalisti työn merkeissä. Viimeviikonloppuna onneksi oli pientä rentoutusta ja hupia kun kävin kaverini kanssa mökillä saunomassa ja olutta maistelemassa.
Töissä tässä vielä Kuopio-Rockiin asti jonne haen liput huomenna. Sitten onkin koulun alkuun asti lomaa. Tuona aikana on tarkoitus käydä kaverin kanssa ajelemassa pohjoisessa suomessa ja telttailla siellä viikon verran. Inari järvellä käymme ainakin.
Rastatkin ovat menneiden päivien lumia. Tosin uudet kuidut tuossa jo odottavat niin saa sitten nähdä millon ne päähän saan.
Muistelen, että piti kirjottaa jotaki tärkeetä tai hauskaa vaan kerkesin unohdaa, päivittelen jos tässä muistuu mieleen.
Moro
Soi ja raikaa: Ruotomieli - Vanha haiseva sydän
Lainaus biisistä: "Laitan laatikkoon sydämen, rikkinäisen, vanhan, mädän. Huulilta korpin maistan vanhan ikävän."
Tuollaisia tuntemuksia oli töissä yhessä välissä. En olekaan kirjoitellu tänne vähään aikaan ja se johtuu ihan siitä, etten ole jaksanut. Eipä sillä. Ei ole paljoa kerrottavaakaan. Folkit on kaukana takana ja "lomani" jatkui normaalisti työn merkeissä. Viimeviikonloppuna onneksi oli pientä rentoutusta ja hupia kun kävin kaverini kanssa mökillä saunomassa ja olutta maistelemassa.
Töissä tässä vielä Kuopio-Rockiin asti jonne haen liput huomenna. Sitten onkin koulun alkuun asti lomaa. Tuona aikana on tarkoitus käydä kaverin kanssa ajelemassa pohjoisessa suomessa ja telttailla siellä viikon verran. Inari järvellä käymme ainakin.
Rastatkin ovat menneiden päivien lumia. Tosin uudet kuidut tuossa jo odottavat niin saa sitten nähdä millon ne päähän saan.
Muistelen, että piti kirjottaa jotaki tärkeetä tai hauskaa vaan kerkesin unohdaa, päivittelen jos tässä muistuu mieleen.
Moro
Soi ja raikaa: Ruotomieli - Vanha haiseva sydän
Lainaus biisistä: "Laitan laatikkoon sydämen, rikkinäisen, vanhan, mädän. Huulilta korpin maistan vanhan ikävän."
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)