
Ps. Ostin Worms Reloadedin.
Soi: Ei soi.

Sisulla siitä selviää!
Pitkästä aikaa koetin ostaa viinaa. Sisuviinaa. En ole aikoihin tolskannut kyseisen nesteen kanssa, koska olen aivan hyvin selvinnyt oluellakin ja välillä tuon kirkkaan juomisen säätelyssä on ollut hieman virhearviointeja ja olotilat on illalla sekä aamulla olleet sen mukaisia. Kaveriksi ostin muutaman oluenkin. Ostin Budweiseriä, koska jostain syystä se oli tölkeissä halvinta mitä kaupasta löysin. Maksoivat nimittäin 1.99 ja kaikki kotimaiset oluet mitä hyllystä löysin maksoivat jokainen yli 2.5 euroa tölkiltä. En siis ole mikään jenkki-intoilija.
Nautitaan kylmänä.
Tein muuten oksettavan julisteen/mainoksen itsestäni. Koittanut nyt vähän alkaa kikkailla photarin kanssa enemmän. Olisi pitänyt aloittaa paljon aiemmin. Tuolla voi tehdä vaikka ja mitä, kunhan vain kokeilee ja harjoittelee. Itsellä on vielä pahasti vaiheessa osaaminen, mutta ehkä vielä joskus!
Jos tässä illanmittaan kikkailisi photarin kanssa lisää tai sitten vain kohottelisi maljoja ja pelailisi/tekisi jotain muuta "siistiä".
Soi: Foo Fighters - The Pretender
Totta kai Aku Ankka on vaan sarjakuvaa ja Touho on yksi tarinoiden hahmoista, mutta ite ku on pennusta asti ankkojen ja hiirten sun muiden seikkailuita tavaillut, niin on ne inhokitkin sieltä väkisin löytynyt kun tarinoihin on kunnolla eläytynyt. En mikään hippivihaaja ole, vaikka Touhossa tällaisia hippivivahteita ja ylitsepursuavaa optimismia onkin havaittavissa. Touho vain yksilönä saa tämän Ankkafanin sapen kiehumaan.
Mutta kuten elokuvissa, niin ilmeisesti myös sarjakuvissa, on tavoitteena herättää tunteita. Siinä Touho onnistuu sillä viha on yksi voimakkaimmista tunteista. Joten jääköön Touho vihastuttamaan lukuelämyksiäni vielä hamaan tulevaisuuteen.
Kirppareilta kultakimpaleita.
Parhaita Aku- ja Roope-tarinoita löytää ehdottomasti vanhoista taskukirjoista. Löysinkin kirpputorilta 4 taskukirjaa, joita minulla ei vielä ollut ja kotiutinkin ne hetkeäkään epäröimättä. Vaikka nuo vanhat taskarit ovatkin jo melko vanhoja, ei sitä tarinoiden sisällöstä ja laadusta uskoisi. Ei tule luettaessa koskaan mieleen, että ”tämä taitaakin olla sieltä 80-luvulta”, vaan tarinat kestävät aikaa loistavasti. Sekin on nuissa vanhoissa taskareissa hienoa, että monesti sama tarina kulkee läpi koko taskarin. Alkuun tulee esipuhe joka laukaisee tarinan ja johtaa ensimmäiseen kertomukseen. Esipuheen vaihtuessa tarinaan vaihtuu myös piirtäjä ja on hauska kun piirtojälki muuttuu yhtäkkiä. välillä on myös sellaisia pikkuisia tuon esipuheen kaltaisia jaksoja jotka pätkivät tarinaa osiin. Esimerkkinä tuossa yhdessä oli karhukopla joka koetti usean tarinan ajan keksiä keinoja Roopen rahojen saamiseen. Näissä valipuheissa he miettivät, että mikä meni edellisessä tarinassa pieleen ja sitten he saavat uuden idean ja seuraava tarina voi alkaa. MAHTAVAA!
Toinen mikä on hienoa vanhoissa taskareissa, on se, että kuvien välillä voi tapahtua uskomattomia asioita. Esimerkiksi jos Roope ja Aku alkavat tukkanuottasille ja Roope uhkaa Akua laudalla, jossa on naula, saattaa seuraavassa kuvassa Roopella olla kädessään torvipiippuinen haulikko ja Akulla ruoska. Seuraavassa kuvassa aseet saattavat olla taas erit.
Pakko vielä sanoa, että pidän tuosta, että joka toinen aukeama on värillinen ja joka toinen mustavalkoinen.
Yleensä en helpolla hermostu, mutta jos joskus tulee suututtua, niin sitten liikenteessä. Aina tuntuu, että on pelkkiä idiootteja liikenteessä. Vaihdellaan kaistoja ilman vilkkua, liikenneympyröissä ajetaan miten sattuu (varsinkin 2 kaistaisissa ympyröissä) ja sitten madellaan keskellä tietä 2 kaistaisella siten, ettei ole mitään mahdollisuutta päästä ohi. Tänään kävin kaupassa ja tuolle alle 10 kilometrin matkalla mahtui kaikki tuo. Ärsyttää myöskin kun parkkeerataan ihan miten sattuu. Esimerkiksi kauppojen edessä amikset ovat täyttäneet invapaikat (en siis itse tarvi invapaikkaa, vaan ärsyttää kun ihmiset ovat niin laiskoja). Ei ole iso vaiva ajaa vähän kauemmas.
Tässä on esimerkki ruotsalaisesta pysäköimisestä tuossa tullin kohdalla.
Ps. Itse ajan täydellisesti
Huomenna olisi tarkoitus lähteä käymään Tyrnävällä pieni reissu. Pitkästä aikaa pääseekin sitten saunomaan. Mimi lähtee matkaan ja toivottavasti viihtyy pihalla. Ostettiin Mimille valjaat ja hihna ja käytettiin sitä jo kerran pihalla, muttei se silloin ulkoilulle kovin lämmennyt. Tarkoitus olisi myös löytää Mimille kaveri joko Tyrnävältä tai sitten Oulusta (tai muualta siitä läheltä). Juurikin tuli tätä kirjoittaessa puhelu ja ehkä olisi luovutusikäinen kollikissa vapaana Tyrnävällä. Toivottavasti onnistaa.
Ihmeissään Mimi pihalla ollessaan kuitenkin oli.
Nyt alan miettiin tapoja vilvoitella. Sisällä nimittäin on reippaasti yli 30 astetta lämmintä ja tuulettimesta ei ole apua, vaikka istun tässä juurikin kohtalla.
Vaan eihän sitä kesällä saa valittaa jos on lämmintä :)
Soi: Jolly Jumpers - Palomino


Sen verran vielä, että kesäloma alkoi melkoisen hektisen kevään jälkeen ja vieläkään ei oikein osaa lomailla oikein. Toki tekemättömyyttä piisää, mutta sellainen kesästä nauttiminen vielä toistaiseksi puuttuu. Koneella tulee istuttua ja valvottua pelien ja videoblogien äärellä, koska ei tarvitse aamulla herätä, mutta ei mitään kesäisiä aktiviteetteja ole kuitenkaan tullut aloitettua. Harkinnassa olisi kyllä, että alkaisi frisbee golfia testailemaan. Pitää kysyä jotakuta mukaan, ettei tarvitse yksikseen itseään mennä radalle nolaamaan.