Nimittän f-alkuisen sanan. Olkoon se fiktio. Mielikuvitus ja elokuvat ovat minulle läheisiä ja sitäkautta tuo fiktio sopiikin hyvin minulle tärkeäksi asiaksi. Vähän on ehkä tylsä laittaa tämä kun d:ssä oli jo dvd, mutta miksi alkaa ihan vängällä vääntään. Mietin jo sanoja kuten fenoomi ja funktionalismi, mutta olivat jo liian kaukaa hajettuja (luntin ne pienehköstä sivistyssanakirjasta f:n kohdilta).
Kultsi oli lainannut Brokeback Mountain -elokuvan ja se pyörii tuossa taustalla. Hienosti sopii tämän postauksen aiheeseen, että sattuukin joku elokuva menemään. Olen jo tämän leffan nähnyt ja pidin siitä, vaikka se aikoinaan harmittikin, että leffasta nousi julkisuudessa pääosaan ihan väärät asiat kuin se, että tämä on hyvä draamaelokuva.
Showreel on valmis ja siitä nyt ei tarvitse huolehtia. Ennää tarttee selviytyä tiistaiseen työhaastatteluun ja muistaa olla skarppina. Huomenna sitten matka kohti Tyrnävää pienen, Muhokselle suuntautuvan, mutkan kautta. Sauna lämmittää jo mielessä, huomenna sitten ihan fyysisesti.
Takaisin leffan ääreen. Piti vain tuo f käydä kirjaamassa. Ja nyt kun ala-asteen alkeet palautu mieleen, tajusinkin, että d:n jälkeen tulee e eikä f. Tästä ei voi kuin parantaa.
Soi: Leffa pyörii.
2 kommenttia:
Särkyneenselän Kukkulan elokuvallisista ansioista minulla ei ole hajua, kun katsoin sen erään nimeltämainitsemattoman pienen, pyöreän ja karvaisen kaverin kanssa suklaasta ja viinirypäleistä nauttien, ilman paitaa, kynttilän loisteessa. Siinä jäi lehmipoikien herkkyys toiseksi. Oi muistoja.
Teidän tuo jaettu hetki tais olla tunnelmallisempi kuin elokuvan päähenkilöiden monet kohtaamiset yhteensä. Ainakin voisin tuosta seuralaisesta niin päätellä.
Lähetä kommentti